Tavoitteiden asettaminen ja seuranta on perustason tekemistä. Paitsi ettei ole.

Yrityksissä sorrutaan helposti yleisiin helmasynteihin

🔴 Tavoitteet jäävät liian ylätasoisiksi

🔴 Tavoitteet eivät vastaa strategiaa, ja ohjaavat tekemään vääriä asioita

🔴 Tavoitteet lyödään lukkoon vuodeksi, eivätkä ne jousta edes yllättävissä tilanteissa

🔴 Tavoitteiden seuranta unohtuu tai toteutuu liian harvoin

🔴 Tavoitteita ei mittaroida, tai käytetään oman toimialan perinteisiä mittareita, jotka eivät sovellu meneillään olevaan kehitysvaiheeseen

🔴 Saavutettuihin tuloksiin ei reagoida

Tavoitteiden asettaminen, motivaatiotekijöiden ymmärtäminen ja säännöllinen seuranta ovat keskeisiä niin henkilökohtaisessa kehittymisessä kuin liiketoiminnan johtamisessakin.

Lähtökohta tavoitteille on strategiassa, joka ohjaa organisaation toimintaa. Määritellyn strategian ymmärtäminen on edellytys merkityksellisten ja tehokkaiden tavoitteiden ja mittareiden määrittelylle ja valinnalle.

Ennen tavoitteiden määrittelyä kannattaakin miettiä

🟢 Mitä strategiallamme halutaan saavuttaa ja mitä se tarkoittaa meille juuri nyt?

🟢 Missä asioissa meidän on pakko onnistua? Mitä asioita koemme tärkeiksi?

🟢 Mitä mahdollisia muuttujia tai epävarmuustekijöitä meidän tulisi tunnistaa?

🟢 Ketkä ovat avainasemassa tavoitteiden toteutumisessa?

🟢 Ketkä valittuja mittareita hyödyntävät? Miten käsittelemme saavutettuja tuloksia?

Tavoitteiden pilkkominen, aikatauluttaminen ja oikeiden mittareiden valinta auttavat keskittymään olennaiseen ja ylläpitämään motivaatiota. Yritystoiminnan perinteiset mittarit, kuten kannattavuus ja vakavaraisuus, ovat tärkeitä, mutta on myös syytä miettiä, keitä tavoitteiden toteutumiseen halutaan osallistaa, ja mihin heillä on mahdollisuus aidosti vaikuttaa.

Motivaatiotekijät vaihtelevat yksilöittäin. Yritys ei voi määritellä tavoitteitaan yksilöiden motivoinnin näkökulmasta, mutta tekijät on hyvä tunnistaa vaikutusten arvioimiseksi. Motivaatio vaikuttaa erityisesti siihen, miten merkityksellisinä tavoitteet koetaan.

Tavoitteiden mittaamisesta ei ole konkreettista hyötyä, mikäli organisaatiossa ei reagoida lainkaan saatuihin tuloksiin.

Ennen tavoitteiden asettamista on hyvä pohtia mahdollisia tavoitteiden toteutumisen skenaarioita ja laatia toimintasuunnitelmat erilaisten lopputulosten varalta. Suunnitelmien ja skenaarioiden rakentaminen auttaa ennakoimaan muutoksia ja nopeuttaa päätöksentekoa, mikäli ohjaussuuntaa on tarvetta kääntää.

Hyvä ennakointityö vähentää myös johdon stressiä etenkin silloin, kun mittareiden tulokset painuvat negatiivisiksi.