Millaisia kysymyksiä sinä kysyt – vai muistatko kysyä ollenkaan?

Suurimmat haasteet yrityksille syntyvät asioista, jotka on jätetty huomiotta – eli kysymyksistä, jotka on unohdettu kysyä.

Johtajan yksi tärkeimpiä tehtäviä on tuoda esiin tietoa, näkemyksiä, vaihtoehtoisia ratkaisuja ja kriittisiä kysymyksiä, joita organisaatiossa ei ole huomattu esittää. Jotta tietoa ja näkemyksiä saataisiin, se edellyttää kysymysten kysymistä aktiivisesti, ja käytettävissä olevan tiedon positiivista kyseenalaistamista. Kysymysten aktiivinen esittäminen voi kuitenkin tuntua vaikealta. Miksi?

Johtajalta odotetaan, tai vähintään johtaja odottaa itseltään, korkean tason asiantuntijuutta. Johtaja saattaa pelätä asiantuntijuutensa heikentyvän organisaation silmissä kysyessään paljon kysymyksiä. Oikeat kysymykset eivät myöskään tule välttämättä mieleen tilanteen ollessa kuumimmillaan, vaan vasta jälkikäteen.

Harvard Business Reviewn (May-June 2024) artikkelissaan ”The Art of Asking Smarter Questions” IMD Business Schoolin professorit Chevallier, Dalsace ja Barsoux kyseenalaistavat johtajien kyvykkyyden kysyä riittävän usein oikeita kysymyksiä. He haastavatkin kehittämään aktiivisesti kysymystekniikkaa ja siten parantamaan merkittävästi yrityksen päätöksentekokyvykkyyttä.

Artikkelin mukaan kysymykset voidaan jakaa viiteen ryhmään:

1.        Tutkivat kysymykset: Mitä tiedetään?
Mitä halutaan saavuttaa ja mitä pitää oppia, jotta sinne päästään. Esimerkiksi: Mitä tapahtui? Mikä toimii ja mikä ei? Mikä aiheuttaa ongelman?

2.        Spekulatiiviset kysymykset: Mitä jos?
Mitä voisi tapahtua tai mitä muita vaihtoehtoja voi olla. Esimerkiksi: Voimmeko tehdä tämän eri tavoin? Mitä potentiaalisia vaihtoehtoja emme ole miettineet?

3.        Tuottavat kysymykset: Mitä nyt?
Tarkoitus ymmärtää käytettävissä olevat resurssit ja kyvykkyydet. Esimerkiksi: Mitä teemme seuraavaksi? Tiedämmekö tarpeeksi, jotta voimme edetä?

4.        Tulkinnalliset kysymykset: Eli mitä..?
Tarkoitus syventää ymmärrystä ongelmasta ja suunnitellusta ratkaisusta. Esimerkiksi: Mitä tämä tarkoittaa toiminnallemme nyt ja tulevaisuudessa? Mitä me yritämme saavuttaa?

5.        Subjektiiviset kysymykset: Mitä on jäänyt sanomatta?
Tarkoitus ymmärtää yksilöiden kokemusta asian tiimoilta. Esimerkiksi: Mikä tässä sinua eniten epäilyttää? Ovatko sidosryhmät aidosti yksimielisiä?

Muistatko kysyä aktiivisesti? Millaiset kysymykset ovat sinulle luontevimpia? Helppo tapa kehittää ja laajentaa omaa tekniikkaa on luoda lista kysymyksistä kunkin viiden kategorian alle, ja aloittaa järjestelmällisesti kysymysten käyttö kaikissa päätöksentekotilanteissa.

Mikäli kysymyksiä olisi esitetty enemmän…
… olisiko strategianne erilainen?
… olisiko joltain virheinvestoinnilta vältytty?
… olisiko organisaatio sitoutunut tiukemmin hankalaan päätökseen?
… olisiko kasvulukunne aivan eri tasolla?

Jos aihe kiinnostaa enemmän, ohessa linkki HBR:n osuvaan artikkeliin. https://lnkd.in/gQ5rwfmu