Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan tulevaisuuden ennakoinnista?

Ennakointi tarkoittaa järjestelmällistä tulevaisuuteen suuntautuvaa prosessia, jonka tavoitteena on ymmärtää tulevaisuuden todennäköisyyksiä, muutostekijöitä ja vaihtoehtoja, sekä suunnitella toimintamalleja näiden perusteella.

Termi esiintyi ensimmäisen kerran H.G. Wellsin käyttämänä vuonna 1932, ja sitä pidetään yhtenä tulevaisuudentutkimuksen vanhimmista käsitteistä. Ennakoinnin perustana on ajatus siitä, että tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voidaan vaikuttaa tämän päivän toimilla.

Keskeiset ominaisuudet ja lähestymistavat:

1. Luovuus ja kokonaisvaltaisuus: Hyvä ennakointi tuottaa uusia, luovia ideoita, jotka ovat sekä innovatiivisia että realistisia. Sen tehtävä on kattaa laaja-alaisesti mahdolliset tulevat tapahtumat ja muutossuunnat.
2. Kolme näkökulmaa: Ennakointi (Foresight)  yhdistää menneisyyden ymmärtämisen (hindsight), nykyhetken analysoinnin (insight) ja tulevaisuuden ennakoinnin (forecasting).
3. Vaihtoehtoiset tulevaisuudet: Pyritään tutkimaan ja luomaan erilaisia skenaarioita tulevaisuuden mahdollisista kehityspoluista, ei pelkästään todennäköisimpiä.
4. Osallistavuus: Ennakointiprosessit ovat usein vuorovaikutteisia ja osallistavat erilaisia sidosryhmiä, mikä lisää legitimiteettiä ja auttaa luomaan yhteisiä tulevaisuusvisioita.

Käytännön prosessit:

• Tulevaisuuden ennakointi voi olla strategista, osallistavaa tai asiantuntijatyöhön perustuvaa, ja se käyttää menetelmiä, kuten Delphi-tutkimuksia tai skenaarioanalyysia.
• EU:n FOREN-raportin mukaan hyvä ennakointityö yhdistää pitkän aikavälin ennakoinnin, osallistavat menetelmät ja verkostoitumisen. Raportti korostaa myös, että ennakointityön tuottamien visioiden tulee olla realistisia ja sidoksissa nykyhetken päätöksentekoon.

Tärkeitä elementtejä:

• Tulevaisuuden pitkän aikavälin kehitystarpeiden ennakointi.
• Sidosryhmien laaja osallistuminen ja tiedonhankinta.
• Verkostojen rakentaminen.
• Yhteisten strategisten visioiden luominen, jotka eivät ole utopistisia, vaan vaikuttavat nykyhetken päätöksiin.

Ennakoinnin lajit:

• Strateginen ennakointi: Keskittyy päätöksenteon tukemiseen ja nojaa asiantuntijatietoon.
• Osallistava ennakointi: Rakentuu laajalle verkostolle ja perustuu sidosryhmien mielipiteisiin.
• Asiantuntijatyöhön perustuva ennakointi: Perustuu evidenssiin ja toimii ilman laajaa osallistamista.

Tulevaisuuden ennakointi toimii siis sekä menetelmänä että ajattelutapana, joka auttaa ymmärtämään monimutkaisia muutosprosesseja ja tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen.

Lähde: Tuomo Kuosa: Towards Strategic Intelligence. Foresight, intelligence and policy-making (2014)

Kuosan kirjan pääset lataamaan täältä: http://www.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1235945&dswid=2317