Miksi yhteiskunnallisten syklien pituudet vaihtelevat?
Biologisista markkereista valtarakenteisiin – monet tekijät muovaavat sitä, miten ymmärrämme yhteiskunnallisen muutoksen rytmiä.
Maailmanhistorian kuluessa on tunnistettu monia erilaisia toistuvia yhteiskunnallisia syklejä ja niiden eri pituuksia. Yksi kiehtova vaihtelun kohta on sukupolvien pituudessa. Onko sukupolvi 15 vuotta, 20–25 vuotta vai jopa 25–40 vuotta pitkä? Ja onko Z-sukupolvi todella erillinen sukupolvi vai ei?
Kuinka pitkä on sukupolvi?
Biologisessa mielessä sukupolvi määritellään ajanjaksoksi, jonka aikana lapset syntyvät, kasvavat, saavuttavat aikuisuuden ja alkavat itse saada lapsia. Tämä on ollut suurimman osan ihmiskunnan historiaa noin 15 vuotta. Modernit sosiaaliset sukupolviteoriat käyttävät tyypillisesti samaa kehystä paitsi muinaisista myös nykyisistä sukupolvista puhuttaessa: niillä tarkoitetaan samana ajanjaksona syntyneiden ihmisten kohorttia, joilla on samankaltaisia kulttuurisia kokemuksia.
Samalla monet tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että nykyiset sosiaaliset sukupolvet ovat biologiseen sukupolveen verrattuna itse asiassa pidempiä – noin 20–30 vuotta. Esimerkiksi Strauss & Howe käyttävät tätä laajennettua aikaväliä sukupolviteoriassaan (katso tämän sarjan kolmas artikkeli). Heidän ajoituksensa ei kuitenkaan perustu pelkästään biologiaan; se liittyy tunnistettaviin yhteiskunnallisiin käänteisiin.
Tämän jaon vuoksi erilaiset sosiaaliset sukupolviteoriat ehdottavat, että Millennium-sukupolvea (synt. 1980–1995) seurasi Z-sukupolvi (1996–2010) ja sitä edelleen Alfa-sukupolvi (2011–2026). Sen sijaan Strauss & Howenyhteiskunnallisten muutosten teoria jättää Z-sukupolven kokonaan pois, koska se ei sovi heidän yhteiskunnallisten käänteidensä kehykseen.
Muinaiset tutkijat, kuten Ibn Khaldun, Giuseppe Ferrari ja muut, määrittelivät sukupolvet tyypillisesti kestämään 25–40 vuotta – huomattavasti pidempään kuin biologinen sukupolvi ja jopa pidempään kuin Strauss & Howen yhteiskunnalliset käänteet. Perustelu tälle pidemmälle sukupolvelle saattaa olla muinaisen ajan valtarakenteissa. Kuninkaan tai hallitsijan hallintokausi kesti keskimäärin suunnilleen tuon ajan. Yhden tai kahden biologisen sukupolven aikana saattoi kulua valtaistuimella useampi sukupolvi, mutta sota–rauha-syklien näkökulmasta vain hallintokausien väliset valtasuhteet merkitsivät.
Muita syitä syklien pituuksien vaihteluun
Eri tulkinnat sukupolvien kestosta ovat vain yksi tekijä yhteiskunnallisten syklien pituuden vaihtelussa. Toinen syy on zoomauksen aste: jotkut tutkijat yhdistävät lyhyempiä syklejä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, toiset taas jakavat pidempiä syklejä pienempiin vaiheisiin kuvatakseen syklin kypsymistä (esim. alkuvaiheen kasvu, vakaa kehitys, taantuma).
Syklien pituudet vaihtelevat myös siksi, että eri teoriat keskittyvät muutoksen eri puoliin, kuten teknologisiin ekosysteemeihin, sukupolvenvaihdoksiin, hegemonian siirtymiin tai sota–rauha-sykleihin. Oletettavasti kaikki tällaiset syklit ovat keskenään yhteenkietoutuneita ja yhteisevoluutiossa, mutta ne eivät ole täysin synkronissa paitsi voimakkaimpien siirtymävaiheiden aikana. Silti on myös oikeudenmukaista sanoa, että esimerkiksi sota–rauha-syklit voivat vaihdella pituudeltaan, koska eri tutkijat tulkitsevat, painottavat ja ajoittavat joitakin tapahtumia eri tavoin.
Seuraavassa blogissa katsomme vielä pidemmälle: historian pisimpiin tunnettuihin yhteiskunnallisiin sykleihin – 250 vuoden “Mega-sykleihin, sekä tätä vielä pidempiin 500 1000 vuoden jaksoihin”, jotka muovaavat sitä, mitä voimme kutsua maailmanhistorian todellisiksi aikakausiksi.
Kirjoittaja on futuristi, tutkija ja tohtori Tuomo Kuosa
Blog in English: https://www.futuresplatform.com/blog/epoch-change-why-do-generations-length-vary
