Onko yhteiskunnallisilla sykleillä viisi, kuusi vai jopa enemmän erilaisia pituuksia?

Historian kuluessa nousun ja laskun, rauhan ja sodan, innovaation ja taantuman kuviot vaikuttavat etenevän rytmeissä – osa vain vuosikymmenen mittaisia, toiset yli vuosisadan. Onko näillä yhteiskunnallisilla sykleillä viisi, kuusi vai jopa enemmän erillistä pituusluokkaa?

Makrohistoriallisia syklejä käsittelevästä kirjallisuudesta löytyy toistuvasti samoja aikavälejä. Niitä läpikäydessäni olen päätynyt siihen, että viisi syklipituutta on enemmän tai vähemmän vakiintunutta. Jokaisella niistä on eri rooli maailmanhistoriassa sekä oma logiikkansa tai takaisinkytkentämalli. Teorioiden tekijät käyttävät omia termejään; saadaksemme hallittavamman yleiskuvan olen yksinkertaistanut kielen viiteen pääkategoriaan syklin pituuden mukaan.

1. Nano-syklit (≈ 7-12 vuotta): lyhyet taloussyklit

Lyhimmät syklit ovat Clement Juglarin syklit, jotka kuvaavat toistuvia talouden nousujen, taantumien, lamojen ja korjaantumisten jaksoja. 

2. Mikro-syklit (15–30 vuotta): sosiaaliset sukupolvet

Seuraavaksi tulevat sosiaaliset sukupolvet (noin 15–30 vuotta), joita voidaan kutsua Mikro-sykleiksi. Sukupolvien vaihtumisen roolia yhteiskunnan kehityksessä käsittelevät mm. Sima Qian, Ibn Khaldun, Peter Turchin, Giuseppe Ferrari, Arnold Toynbee sekä Strauss & Howe. (Lisää tästä tämän sarjan kolmannessa ja kuudennessa artikkelissa.)

3. Meso-syklit (40–60 vuotta): sota–rauha-syklit ja teknoekonomiset alustat

Meso-syklit kattavat karkeasti 40–60 vuotta. Ne jakautuvat kolmeen pääryhmään:

• Ensimmäisen muodostavat sota–rauha-syklit, jotka kuvaavat yhteiskunnallisen väkivallan toistuvia kuvioita. Keskeisiä ajattelijoita ovat mm. Turchin, Nefedov ja Khaldun, jotka yhdistävät kaksi sukupolvisykliä yhdeksi suuremmaksi 50–60 vuoden kokonaisuudeksi, ns. isät ja pojat -sykleiksi. Perusperiaate on, että väkivaltaiset jaksot ovat kuin tuli tai epidemia: väkivallan kokeneet väestöt “rokottuvat” ja tavoittelevat rauhaa ja vakautta. Tämä rauhan kausi kestää tyypillisesti yhden sukupolven (n. 20–30 vuotta). Sen jälkeen kasvaa uusi sukupolvi, joka ei tunne sodan kauhuja, ja koska ensimmäiseen konfliktiin johtaneet syyt ovat yhä latentteina, väkivalta puhkeaa uudelleen. Näin jaksot toistuvat kahden sukupolven välein, suunnilleen 40–60 vuoden rytmissä.
• Toiseksi Toynbee jakaa tavallisen 100–120 vuoden sota–rauha-syklin kahteen 50–60 vuoden alajaksoon, joista kumpikin sisältää tyypillisesti 25–30 vuoden rauhan ja sitä seuraavan 25–30 vuoden sotaisamman jakson.
• Kolmas kategoria liittyy teknologis-taloudellisiin murroksiin. Noin 50 vuoden rytmissä toistuvat jaksot kuuluvat Kondratjevin teoriaan, jonka mukaan kapitalistiset järjestelmät muodostavat noin puolen vuosisadan välein uuden teknologisen alustan, joka toimii samalla uuden liiketoimintaekosysteemin perustana.

4. Meta-syklit (70–100 vuotta): maailmanhegemonian siirtymät

Meta-syklit, 70–100 vuotta, kuvaavat laajempia historiallisia kaaria kahdessa muodossa:

• Ensinnäkin saeculum: noin 80–90 vuoden kausi, joka koostuu neljästä noin 20 vuoden sukupolvesta/yhteiskunnallisesta käänteestä (Strauss & Howe). Tämä sykli kuvaa yhteiskunnallista uusiutumista kasvun, heräämisen, kriisin ja jälleenrakennuksen vaiheiden kautta. (Termi saeculum on latinaa; jos haluat suomenkielisen vastineen, vaihtoehtoja ovat esim. “kansakunnan elinkaari” tai “sukupolvikausi”.)
• Toiseksi maailmanhegemonian siirtymät. Useat teoriat päätyvät siihen, että globaali politiikka etenee noin 70–100 vuoden toistuvissa jaksoissa, joissa yksi hegemoninen valta dominoi kerrallaan. Näistä tunnetuimpia on George Modelskin Long Cycle Theory, joka yhdistää hegemoniasyklit merellisen ja kaupallisen ylivallan rytmeihin: alkuvaiheen dominanssista siirrytään laskuun, kilpailuun ja lopulta maailmansotaan, minkä jälkeen nousee uusi hegemoni. Muita samansuuntaisia malleja ovat mm.Charles Doranin ja Joshua S. Goldsteinin teoriat.

5. Makro-syklit (100–130 vuotta): suurten sotien ja vallankumousten välillä

Kirjallisuuden pisimmät vakiomittaiset syklit ovat Makro-syklejä (noin 100–130 vuotta). Niitä käsittelevät teoriat painottuvat laajoihin sota–rauha-sykleihin tai yhteiskunnallisiin siirtymiin kahden erittäin suuren sodan välillä. Käytännössä tällainen makrosykli koostuu tyypillisesti kahdesta peräkkäisestä 50–60 vuoden jaksosta.

Esimerkiksi Toynbee, jonka sota–rauha-makrosykli on luultavasti kehitellyimpiä, rakentaa tällaisia kaksoisyksiköitä meta-syklien sisälle. Kuten yllä, hän perustelee kahden 50–60 vuoden jakson yhdistämistä niiden eri rooleilla tavallisessa 100–120 vuoden syklissä:

• ensimmäisessä 50–60 vuoden jaksossa on Yleisen rauhan kausi, jota seuraa Yleinen sota (kumpikin n. 20–30 vuotta);
• toisessa 50–60 vuoden jaksossa seuraa Hengähdystauko ja sitä myöten Täydentävien sotien kausi. Tämän jälkeen alkaa uusi Yleinen rauha, joka merkitsee seuraavan 100–120 vuoden säännöllisen syklin alkua.
  (Termien suomennokset “Yleinen rauha / Yleinen sota / Hengähdystauko / Täydentävät sodat” ovat tulkinnallisia; Toynbeen alkukieliset termit kannattaa halutessasi pitää rinnalla.)

Toynbeen ohella Flores-Fernández ja Martínez-López listaavat noin kymmenkunta muuta makrohistorioitsijaa, jotka käyttävät samankaltaista 100–130 vuoden aikakehystä erityisesti suurten sotien välisten jaksojen tai siirtymien tarkastelussa. Varhaisimpia näistä ovat Ibn Khaldun ja Giuseppe Ferrari, jotka molemmat tunnistivat kolmen 30–40 vuoden sukupolven jakson suurten sotien tai vallankumousten välillä.

Kirjoittaja on futuristi, tutkija ja tohtori Tuomo Kuosa

Blog in English: https://www.futuresplatform.com/blog/epoch-change-different-societal-cycles