250 vuoden sivilisaatiolliset mega-epookit ja tuhannen vuoden aikakaudet

Noin joka 250. vuosi ihmiskunta käy läpi dramaattisen nollauksen. Nämä ovat hetkiä, jolloin valtakunnat nousevat ja kaatuvat, taloudet muuttuvat, arvot kirjoitetaan uudelleen ja yhteiskunnat järjestäytyvät uudelleen kaikilla tasoilla – poliittisella, taloudellisella, kulttuurisella ja jopa eksistentiaalisella. Ne eivät ole tavallisia historiallisia hetkiä vaan “mega-epookkeja”, jolloin kaikki lyhyemmät yhteiskunnalliset syklit osuvat yhteen ja pakottavat sivilisaation uudelle polulle.

Viisi toistuvaa yhteiskunnallisen muutoksen sykliä

Makrohistoriallisessa kirjallisuudessa on tunnistettu viisi toistuvaa muutosjaksoa: osa vain vuosikymmenen mittaisia, osa yli vuosisadan. Jokaisella niistä on oma roolinsa maailmanhistoriassa, oma rytminsä ja logiikkansa sekä oma retroaktiivinen mallinsa.

Omassa tutkimuksessani olen löytänyt tätä paljon suuremman ja usein ohitetun kuvion: noin 250 vuoden mittaiset mega-epookit. Nämä pidemmät jaksot koostuvat kahdesta tai useammasta lyhyemmästä syklistä, ja niiden käännekohdissa kaikki pienemmät rytmit yhtyvät ja synkronoituvat. Tuloksena on sivilisaation kehityslinjojen nollaantuminen (resetti).

Makrohistoriallinen tutkimus tunnistaa viisi suurta muutosjaksoa:

• Nano-syklit (≈ 7–12 vuotta)
• Mikro-syklit (15–30 vuotta)
• Meso-syklit (40–60 vuotta)
• Meta-syklit (70–100 vuotta)
• Makro-syklit (100–130 vuotta)

Kaikki nämä syklit elävät rinnakkain ja vaikuttavat toisiinsa, eli ne koevoluutiovat. Ja noin 250 vuoden välein tulee ratkaiseva hetki maailmanhistoriassa, jolloin nämä viisi lyhyempää sykliä synkronoituvat. Näissä taitekohdissa historia ottaa uuden suunnan. Ne ovat enemmän kuin sotia tai vallansiirtoja – ne ovat hetkiä, jolloin yhteiskunnat järjestäytyvät uudelleen kaikilla tasoilla – poliittisella, taloudellisella, kulttuurisella ja jopa eksistentiaalisella.

Mega-epookit: kun kaikki syklit yhtyvät

Mega-epookkia voi ajatella lyhyempien syklien paketiksi, joka kestää noin 250 vuotta: kymmenen mikro-sykliä, viisi meso-sykliä tai meta- ja makrosyklien yhdistelmiä.

Viimeisin suuri tällainen siirtymä oli renessanssista teolliseen aikakauteen siirtyminen 1700-luvun puolivälissä. Muutos oli niin syvä, että eivät vain yhteiskunnan kaikki osa-alueet, valtasuhteet ja rakenteet muuttuneet, vaan myös arvot, taloudelliset periaatteet ja jopa käsitys siitä, mitä on olla ihminen yhteiskunnassa, kokivat mullistuksen.

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan mullistukset kalpenevat tämän rinnalla – ne olivat keski-epookin häiriöitä, eivät täysiä nollauksia. Nämä sodan mullistukset lopettivat suurten imperiumien ja kolonialismin aikakauden, luoden tilaa kansallisvaltioille, kansainvälisille järjestöille ja sääntöperustaiselle järjestykselle. Britannian imperiumin hegemonia siirtyi Yhdysvalloille ja Neuvostoliitolle.

Mutta siirtymä teolliseen moderniteettiin oli vielä syvempi: se toi mukanaan kapitalismin, demokratian, kaupungistumisen, massakoulutuksen ja kellon uudeksi päivittäisen elämän säätelijäksi.

Länsimaisen sivilisaation kymmenen mega-epookkia

Yksi tapa ajoittaa länsimainen sivilisaatio on sanoa, että sen ensimmäinen alkio syntyi Rooman tasavallan myötä 509 eKr. Jos otamme sen lähtökohdaksi ja ulotamme näkymän nykyhetkeen, saamme noin 2 500 vuoden aikajakson. Jaettuna 250 vuoden yksiköihin se antaa yhteensä noin kymmenen mega-epookkia.

Nämä epookit ryhmittyvät suuremmiksi tuhannen vuoden aikakausiksi: Rooman aika, Keskiaika ja Uusi aika. Kukin aikakausi etenee neljän mega-epookin kautta, keskellä on kehityksen huipennus, sitten aikakauden matalikko ja lopussa täydellinen katkosmuutos.

Klassinen ja Rooman aika (500 eKr – 500 jKr)

Rooman tasavalta / Kreikan klassinen aikakausi: 480/509 eKr – 27 eKr = 2 × 250 vuotta

Täydellinen katkosmuutos länsimaisen sivilisaation alussa: esihistorian päättyminen, Kreikan klassisen ajan alku, Rooman kuninkaiden syrjäyttäminen. (ks. ensimmäinen tumma pylväs kuvassa)

• epookki: Ensimmäinen Rooman tasavalta: 509 eKr – 1. puunilaissota 264 eKr.
• Muutos lopussa: Rooman voitto Karthagosta. Roomasta tuli johtava sotilasmahti Välimerellä. (ks. ensimmäinen ohut vaaleansininen pylväs kuvassa 1)
• epookki: Toinen tasavalta: 1. puunilaissota 264 eKr – 1. keisari Augustus 27 eKr.
• Kehityksen huipennus lopussa: vuonna 27 eKr Rooman keisarikunta vakiintui sotilaallis-taloudelliseksi hegemoniksi ja Roomassa alkoi klassinen antiikki.
  (ks. ensimmäinen paksu sininen pylväs kuvassa 1 – ensimmäiset 500 vuotta Rooman aikaa)

Rooman keisarikausi: 27 eKr – 476 jKr = 2 × 250 vuotta

3. epookki: Rooman keisarikausi: 1. keisari Augustus 27 eKr – 3. vuosisadan kriisi / 
sotilas-anarkia 235 jKr. (ks. ensimmäinen harmaa pylväs ja pallo kuvassa 1)

• Aikakauden matalikko lopussa: Sisällissodat, ulkoiset hyökkäykset, talousvaikeudet ja imperiumin lähes romahtaminen.
• epookki: Myöhäisantiikki: 3. vuosisadan kriisi / sotilas-anarkia 235 jKr – Länsi-Rooman tuho 476 jKr.

• Tämä neljäs epookki merkitsee 1 000 vuoden Rooman ajan loppua ja varhaiskeskiajan alkua.
• Täydellinen katkosmuutos lopussa: vuonna 476 jKr Rooman hallinnon ja keskitetyn vallan romahtaminen; kaupungistumisen purkautuminen, väestön väheneminen, kansainvaellukset.

Keskiaika (500–1500 jKr)

Varhaiskeskiaika: 500–1000 = 2 × 250 vuotta

• epookki: Hyvin varhainen keskiaika: Länsi-Rooman tuho 476 – viikinkien ja unkarilaisten hyökkäykset, Karolingien aika 750.
• Muutos lopussa: Karolingien dynastian alku; Kaarle Suuri kruunattiin ensimmäiseksi Rooman keisariksi lännessä.
• epookki: Varhaiskeskiaika: Viikingit & unkarilaiset, Karolingien aika 750 – Feodalismi / Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta 962.
• Kehityksen huipennus lopussa: Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta perustettiin 962; Otto I kukisti unkarilaiset; kalifaatin hajoaminen; kristinusko Euroopan yhdistävänä ideologiana; ristiretket; väestön kasvu 35:stä 80 miljoonaan; talouskasvu ja kaupungistuminen; hierarkkinen yhteiskuntajärjestelmä (maanomistajat, talonpojat, maaorjat ja velvoitteet) vakiintui.

Korkea ja myöhäiskeskiaika: 1000–1500 = 2 × 250 vuotta

3. epookki: Korkea keskiaika: Feodalismi / Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta 962 
– Monarkiat / mongolit / kapinat / rutot 1250.

• Aikakauden matalikko lopussa: Rutto, nälänhädät, talousvaikeudet, sodat, kapinat ja ulkoiset (mongolien) hyökkäykset sekä väestön pieneneminen; työvoimapula murensi kartanotalouden; feodalismin lasku ja paikallisten monarkkien keskitetyn vallan nousu. (Vertaa täysin vastaavalla tavalla tapahtunutta Rooman aikakauden matalikkoa 235 eKr)
• epookki: Myöhäiskeskiaika: Monarkiat / mongolit / kapinat / rutot 1250 – Konstantinopolin lopullinen tuho 1453 / löytöretkien aikakausi, Kolumbus Atlantin yli 1492–1504.

• Tämä neljäs epookki merkitsee 1 000 vuoden keskiajan loppua ja uuden ajan alkua.
• Täydellinen katkosmuutos lopussa: aiemmin erillään olleet maailman osat yhdistyvät nykyiseksi maailmajärjestelmäksi; globalisaation pohja; Amerikan löytö ja kolonisaatio; yhteiskunnallinen levottomuus, feodaalisen, aatelisen ja uskonnollisen vallan kyseenalaistaminen; humanismin, valistuksen ja tieteellisten löytöjen nousu.

Uusi aika (1500–2500 jKr)

Renessanssiaika: 1500–1760 ≈ 250 vuotta

• epookki: Konstantinopolin lopullinen tuho 1453 / löytöretkien aikakausi, Kolumbus 1492–1504 – teollinen vallankumous 1760.
• Muutos lopussa: Teollistumisen ja demokratian alku; kaupungistuminen; kapitalistinen talous; liberalismi; nationalismi; massakoulutus; palkkatyö; kello ja tuntien mittaaminen.

Teollinen aikakausi: 1780–2030 ≈ 250 vuotta

• 2. epookki: Teollinen vallankumous 1760 – tekoälyvallankumous 2030.
  • Kehityksen huipennus: tekoäly kaikkialla, kvanttilaskenta, vihreä siirtymä ja kiertotalous, terveys/bioteknologia/materiaalivallankumous, geopoliittinen muutos; sääntöperustainen maailma ja kansallisvaltiot menettävät valtaa oligarkeille ja yrityksille.

Kuva 1: Kymmenen Mega-epookkia

Kaava historian läpi ja nykyhetki

Aiemmat sivilisaation mega-epookkien muutokset osoittavat, että ne tulevat neljän 250 vuoden epookin paketteina. Ne muodostavat kaksi 500 vuoden kokonaisuutta, jotka yhdessä muodostavat “ajan” tai “aikakauden”.

Esimerkiksi Rooman tasavalta ja Rooman keisarikausi kestivät kumpikin noin 500 vuotta muodostaen yhdessä tuhannen vuoden Rooman ajan. Sama rytmi näkyy keskiajassa.

Sen sijaan nykyinen Uusi aika on tähän mennessä kestänyt vasta 500 vuotta – kahdesta 250 vuoden mega-epookista (renessanssi ja teollinen aikakausi).

Tämän logiikan mukaan olemme nyt uuden huippumuutoksen kynnyksellä: tekoälyn nousu, jolla on todellinen potentiaali merkitä käännekohtaa ihmiskunnan historiassa. Jos historia seuraa samaa kaavaa, Uusi aika voisi koostua neljästä mega-epookista, joista kaksi on nyt lähes valmiit. Seuraava pari, joka alkaa noin vuonna 2030 ja ulottuu tuleville vuosisadoille, on todennäköisimmin tekoälykeskeinen, mutta vuosien varrella nousee uusia teemoja ja käänteitä – esimerkiksi tekoälyn teollinen aikakausi, post-humanistinen aika, singulariteetti, virtuaalisuus, avaruustutkimus tai universaali yhteenliitettävyys.

Jos kuvio pitää, nykyisen ajan kaksi seuraavaa epookkia voisivat olla esimerkiksi:

• Myöhäis-Uusi aika (2000–2500 jKr = 2 × 250 vuotta)
  • 3. epookki: Singulariteettiaika: tekoälyvallankumous 2000/2030 – esim. post- tai trans-humanistinen käänne 2250.
    (Tuloillaan oleva AI aikakausi on todennäköisesti seuraava kehityksen huipennus ja post- tai trans-humanistinen käänne kolmannen epookin lopussa tulee vastaavasti olemaan tuleva aikakauden matalikko tai alho)
  • 4. epookki: Avaruusmatkailun aika: esim. post- tai trans-humanistinen käänne 2250 – esim. universaalin yhteenliitettävyyden ja kosmisen viisauden käänne 2500.
  • Täydellinen katkos neljännen epookin lopussa – Uuden ajan loppu ja uuden ajan alku ihmiskunnan historiassa.

Jos historia on uskominen, sivilisaatiomme voi olla juuri nyt vallitsevan epookin kehityslinjojen nollauksen (resetin) kynnyksellä. Tulevia vuosikymmeniä voidaan muistaa ei pelkästään teknologisesta muutoksesta, vaan hetkenä, jolloin ihmiskunta astui seuraavaan 500 vuoden kaareensa – koostuen kahdesta 250 vuoden mega-epookista. Olipa tuo tulevaisuus tekoälyn, post-humanismin tai avaruuden aikakausi, historian rytmi vihjaa yhteen varmuuteen: seuraava kehityslinjojen nollaus on tulossa ja se voi johdattaa meidät Uuden ajan uuteen huippuun.

Kirjoittaja on futuristi, tutkija ja tohtori Tuomo Kuosa

Blog in English: https://www.futuresplatform.com/blog/250-year-civilisational-mege-epochs-thousand-year-ages